Esittele itsesi

Hoitaja, hevosenomistaja, tallityöntekijä..

Esittele täällä itsesi! Mikä on toimenkuvasi, kauan olet ollut poppoossa mukana? Me kaikki haluamme oppia tuntemaan toisemme, joten olkaahan innolla mukana.

... ja osaksi vapaaehtoinen tallityöntekijä. Viralliseen toimenkuvaan voi kai laskea tallitöiden tekemisen aina välillä (okei, useimmiten joka päivä ollaan mukana aamulla, päivällä ja illalla, aamuisin tallinteko kun on hyvää virikettä muuten tylsiin aamuihin : D). Miisa on suomessa syntynyt, virallisesti 13.11.2012 Ninovanin porukkaan hevosenomistajana liittynyt 17-vuotias. Miisa asuu Ninovanin tallirakennuksen yläkerrassa ja käy toisinaan läheisellä pajalla tekemässä käsitöitä iltaisin, kyytiä kotiin/jonnekin muualle saa kaikin mokomin pummia jos moottoripyörän perään uskaltautuu istumaan - Miisalla ei ole kiire ja mielellään likka käy heittämässä muutaman ylimääräisen lenkin Ninovanin lähistölle. Tarkoitus olisi valmistua artesaaniksi tarpeeksi kauan opiskeltuaan, mutta opiskelut vievät niin paljon aikaa että Miisa suunnittelee tekevänsä opintojaksot pätkinä suomessa - don't know, tyttö kun on lunki menijä eikä juuri suunnittele tulevaa. Jenkeissä Miisa on asunut 16-vuotiaasta, ja tarkalleenottaen tyttö täyttää 18 vuotta jo 12.12. Tutustumaan ja juttelemaan ja apua pyytämään saa mielellään tulla! Ratsastajana Miisa on pehmeä, päättäväinen ja rauhallinen ja mukautuu nopeasti hevosen vaatimaan ratsastukseen sekä on nopea oppimaan. Miisan ratsastustaso on tällä hetkellä koulussa noin He A - Va B ja esteillä reilu 120 cm. Maastoesteet ovat the juttu, ja metriä on tarkoitus päästä omalla hevosella hyppäämään.

Miisan hevonen on Ninovanissa syntynyt projektivarsa, tallin ensimmäinen kasvatti ja Wambleen ja Kendan isokokoinen ori Rajan (suom. kuningas). Lempinimiä siltä löytyy kasapäin - Ressu, Rasse, Riiviö, Riesa, Riesu... yleisimmine kuitenkin Rajan. Virallinen nimi Rajanilla on Ninovan Rajan (tutumpi virallisen nimen ilmaisu pelkkä Rajan), ja se on komea, vahvaluontoinen estelupaus. Näin varsana sen luonne ei juuri pääse esille, mutta kasvaessaan ja vahvistuessaan siitä odotetaankin haasteellisempaa hevosta - saa nähdä mitä tuleman pitää. Miisa kouluttaa Rajanin varsasta asti, ja kehittymistä pääsee seuraamaan Rajanin päiväkirjasta.

Miisaa saa käyttää tarinoissa luonteen huomioiden vapaasti ja isommista asioista sovitaan yksityispostilla. Muistathan tarkistaa, minkä ikäinen Rajan on, että ikä menee jotenkuten oikein : D Miisaa saa myös pistää tarinoihin tunteja pitämään, mutta aika menee tehokkaasti tallitöissä, omassa hevosessa ja illasta/loppupäivästä vietetään yleensä 18-20 aika pajalla - siitä ehtii tehokkaasti iltatalleihin yhdeksäksi. Miisa on myös aikainen lintu ja hereillä useimmiten viiden ja kuuden välillä aamulla - ja tykkää rämpytellä kitaraa, soittaa poikkihuilua, valokuvata ja maalata. Ai niin, ja, Miisa on siis ortodoksi uskonnoltaan (ja mun, Miisan takana istuksivan ihmisen oma uskontokunta myöskin : )), ja siksipä muutaman pienen ikonin saattaa nähdä riippuvan asunnon seinällä - muutoin Miisa ei säännöllisesti kirkossa tmv. käy, välillä läheisessä (tai kaukaisessa, mutta läheisimmässä Ninovanista katsoen) ortodoksikirkossa epäsäännöllisesti.

tässä oli tärkein, lisäilen aina kun jotain uutta/tarpeellista muistuu mieleen :3! ortodoksit pitää linkittää heti kun saan tällaiset oikeudet : D

Kun Ninovan ei ollut vielä edes virallisesti avannut oviaan oli Latun silti suorastaan pakko hakea täältä tallipaikkaa tulevalle kenttätähdelleen, eli aika alusta alkaen ollaan oltu mukana kuvioissa. Vaikka periaatteessa hevosenomistajan homma on aika lupsakka, pitää huolta vain siitä yhdestä hevosesta ja maksella vuokria, niin Latu on silti kova sälli hankkimaan itselleen (yleensä tahattomasti) lisää työtä: hänen on vaikea kieltäytyä jos joku pyytää apua, ja vaikkei poikaa ehkä liian kiltiksi voisi sanoa niin ainakin hän on kova miellyttämään muita ja uskoo ehdottomasti karman lakeihin -auta muita, he auttavat joskus sinua. Jos Latu välillä helppona stressaajana ja murehtijana jollekin jotakin ärähtääkin, voi olla varma että vaikka suoraa anteeksipyyntöä ei tule niin jollakin tavalla tuo asiaa yrittää hyvittää. Persoonan "pimeistä puolista" löytyy neuroottisuus ja suuri tarve hallita kaikkea elämässään, jos asiat vähänkin poikkeavat suunnitelluista niin Latu on hermoromahduksen partaalla.

Laiha luikku 173 cm pitkä Latu on aina, mutta ulkonäöltään hän muuttuu melkein jatkuvasti -hiusten väri voi hyvinkin muuttua kuukaudessa useampaankin otteeseen, välillä tuo näyttää täydeltä juntilta saappaineen, likaisine farkkuineen ja rösyisine kauluspaitoineen ja välillä tapahtuu aivopieruja tulla tallille mitä oudoimmissa arkivaatteissa, kuten remmihousuissa, piraattipökissä tai lämpimällä kaikkien kauhuksi tehdä tallitöitä ilman paitaa. Latu ei siis paljoa mieti että miltä näyttää, sillä hän ainakin yrittää uskotella itselleen että näyttää joka tapauksessa hyvältä -vaikka sitten öljytahraisissa työhaalareissa heinänkorsi snakebite-koruihin takertuneena...

Ainakin tavoitteenaan Latulla on menestyä kenttäratsastuksen saralla, hän on aina tahtonut kovasti kilpailla mutta kovin suuria mahdollisuuksia siihen ei ole ollut. Lopulta hän päätti vähän rahaa kerrytettyään (tyttöystävän hurjalla tsemppauksella) toteuttaa kaksi haavettaan ja ostaa kaipaamansa ahalteken kisaratsukseen. Ahalteket ovat aina olleet pojan heikko kohta, on ollut lapsesta asti, ja Rilla onkin tämän unelmien täyttymys hieman neitimäisestä luonteestaan huolimatta.

Myöskin Latu on vapaasti käytettävissä hoitotarinoissa, tuomassa omat neuroottiset vivahteensa. :B

Reneth on viettänyt hevosten kanssa lähes koko elämänsä, vaikka asuikin suurimman osan ajasta keskellä meluisaa kaupunkialuetta. Nuori nainen on kerennyt asustaa elämänsä aikana myös Berliinissä ja Lontoossa, mutta on loppujenlopuksi aina päätynyt lähelle maaseutua. Reneth onkin ollut aina erittäin maalaishenkinen ja onkin salaa haaveillut omasta hevostilasta maaseudulla. Vielä eivät tosin nuoren naisen rahat riitä moiseen touhuun. Ikää on kertynyt 20-vuotta, mutta Neye pitää itseään henkisesti viisi vuotta nuorempana, eikä hän tahdo puhua iästään. Reneth asuu noin kuuden kilometrin päässä Ninovanista ja hän ajaa tallille päivittäin autollaan. Joskus hän innostuu myös kulkemaan matkan polkupyörällä.

Reneth on luonteeltaan rauhallinen mietiskelijä ja hän hoitaa hommat yleensä ajallaan, mutta tietyllä hitaudella. Tämä ei tarkoita sitä, että nainen olisi laiska tai saamaton, hän on vain huolellinen. Hänet on oikeastaan vaikea saada suuttumaan, mutta tilanteen tullen hän osaa myös näyttää todellisen pirumaisuutensa. Hiljaisen kuoren sisällä asuu kuitenkin räväkkä, tempperamenttinen ja iloinen persoona, joka tutustuu helposti uusiin ihmisiin. Ratsastajana ja hevosen käsittelijänä Reneth on määrätietoinen ja osaava. Hän on ratsastanut ja kouluttanut elämänsä aikana paljon nuoria ja kokemattomia hevosia. Varsinaisia omia hevosia hänellä ei ole ollut koskaan, mutta ratsutettavien hevosten lisäksi hänellä on ollut lukuisia hoitohevosia. Reneth on taitava esteratsastaja, mutta uskoo menestyvänsä myös kouluratsastuksen puolella. Hän aloitti Sawnin kanssa yhteisen taipaleensa 18.11.2012.

Reneth panostaa ulkonäköönsä eikä liiku asunnostaan minnekkään ilman huoliteltua meikkipohjaansa ja tummaa naisellista silmämeikkiänsä. Aamuisin hänet saattaa (erittäin harvoin) nähdä tallilla ilman meikkiä (okei, silloinkin on ripsiväriä). Ruskeat olkapäille ylettyvät hiukset hän pitää yleensä auki tai kääntää hieman sisäänpäin. Nainen pukeutuu arkena yleensä tyylikkäästi mustaan tai valkoiseen, mutta tallilla hänellä saattaa nähdä myös paljon värikkäitä asukokonaisuuksia. Hevosharrastuksensa lisäksi Neye harrastaa valokuvaamista, kirjoja, elokuvia ja kokkausta.

(Renethiä saa myös käyttää tarinoissa)

Minä olen siellä, missä punainen ponihäntä vilahtaa. Ei ole vaikea arvata äskeisestä kuvasta hiuksieni väriä. Ruumiinrakenteeltani meikäläinen on kohtuullisen hentoa tekoa, eikä ylimääräisiä kilojakaan juuri ole kertynyt aktiivisen urheilu-uran loputtuakaan. Meikäläiseltä löytyy ikää se 26 kesää, joten vanha käpy olen. Vahvana sekametelisoppana puhun murretta, jos toistakin ja sotken helposti hieman hermostuessani sanatkin ihan sekaisin.

Toisinsanoen menneisyydessä olin aktiivinen kilpaurheilija ja lajinani oli korkeushyppy. Yllättävän paljon fyysistä kuntoa semmoinenkin loikkiminen vaatii, mutta lyhyyteni (164cm) takia minulla ei ollut mahdollisuuksia jatkaa aktiivista kilpailu-uraa. Nyttemmin olen kouluttautunut tradenomiksi ja työskentelen paikallisen mainosfirman leivissä.

Luonnettakin minulta löytyy. Omaan tempperamenttia, mutta myös ujous on yksi vallitsevimmista piirteistäni. Harkitsen useasti kahdesti, ennen kuin teen mitään, mutta joskus saatan mennä vain pelkän innovaation kanssa ja katua loppujen lopuksi sitä. Ulkonäöllesesti en nyt hirveästi poikkea mieskansasta, vaikka sitä kauniimpaa (pyh) sukupuolta tässä yritetään edustaa. Rennot, hieman rikkinäiset farkut ja tummasävyinen toppi ovat in pukeutumisessani. Kuulun myös hyvin vahvasti hupparikansaan, joten kylmemmällä säällä saatat nähdä minut semmoisen vaatekappaleen kanssa.

Ninovan poppooseen liityin kohdatessani uuden rakkauteni, Chilalin, tummat silmät. Tarkalleen tuo päivämäärä taitaa olla 18.11.2012. Meikäläinen vilahtelee mielellään muidenkin tarinoissa, persoonaani ei vain voi käyttää väärin. Luotan teihin.

Annika, 19 vee, on varsin sekava tyyppi. Joskus suusta kuuluu totista, filosofista tiedeajattelua ja toisinaan epämääräistä angstilätinää, joten koskaan ei voi entuudestaan tietää, minkälaista tekstiä sattuu kuuntelemaan. Samanlaisia arvioita ei oikein voi kuulla mistään, mutta mielipiteensä takana Annika kyllä seisoo viimeiseen asti, jollei oikein puhdasta perustelutekijää löydy vastaväitteeksi. Jutteleminen on kuitenkin ihan kivaa ja Annika pyrkii myötäilemään toisten mielipiteitä, vaikka toisinaan täysin vastapäisen mielipiteen esittäminen saa Annikassa aikaan pienen virhereaktion. Se on harmillista toisinaan, mutta sen voi laskea hyödyksikin - Annika saa nimittäin tietää kyseisen tyypin puhtaat mielipiteet ja saa paremmin muodostettua kuvan siitä, minkälainen toinen oikeasti on. Taipale Ninovanissa alkoi sähköpostien perusteella 16.11., virallisesti 19.11 korkattiin päiväkirja auki

Annikalle elämänarvot ja mielipiteet ovat tärkeä asia, mutta vaikka edellisen kuvauksen perusteella saattaisi luulla Annikaa hieman ujoksikin, todellisuudessa naisenalku on räväkkä, persoonallinen ja hieman snobi. Mikään täysi hienostelijaihminen ei Annikakaan ole, mutta siisteydestä huolehditaan täysillä ja hieman luksusta löytyy myös Indin, Annikan persoonallisen, nuoren ja kovatasoisen mustangitamman kaapista. Annika on varusteratsastaja, omaa otsatukalliset vaaleat hiukset piristettynä tummilla raidoilla, sirot kasvot, hoikan vartalon ja on noin 165 cm pitkä.

Nyt kun on omistaja esitelty, voisin kertoa hevosesta. Indi, oikealta nimeltään Najin (suom. Ruska), on erikoinen hevonen. Myös lempinimi on muinaisintiaanien kieltää = Indi on suomennettuna Hyvä. Indi on suhteellisen hankalaluontoinen yhden ihmisen hevonen, hieman hermoheikko mutta se ei ole suurin ongelma, vaan valtava kuumuus. Indi kuumenee helposti ja on lähes mahdoton käsitellä kuumuessaan. Koulutustaso on kuitenkin upea, ja Indi onkin samaa tasoa Lewan kanssa - kouluratsastuksessa se pääsee tason alemmille luokille, mutta maastoesteitä se hyppää tason ylempänä - Indi onkin koulutettu tasolle He A, 120 cm & 115 cm, ja kilpailee pääasiassa kenttää mutta myös muita lajeja. Indi on tuttu näky Nino derbyn radalla ja treenaa ahkerasti kisaradoille. Myös varsoja on tarkoitus ainakin Indin "poikaystävän", Bondin kanssa teettää ja tilausvarsoja saa kysellä multa yksityisviestillä/sähköpostitse + Sannilta ehdottomasti, tilausvarsat menevät (sikäli isä Ninovanista) Ninovanin kasvattien nimiin. Indi on kaunis rautiaankirjava ja Annikan puunattavana, erikoisrehut sun muut spesiaalit hoidetaan aina kuntoon, Annika kun on tarkka hevosensa hyvinvoinnista.

Tarinoissa saa parivaljakkoa käyttää ihan vapaasti, isommista riidoista tmv. tunnejutuista voipi keskustella vaikka yksityisviestillä - ei mua haittaa vaikka sellaisiinkin Annika sotkeutuisi, mutta tallimestarina on vähän "kaikkien kaveri"-tyyppiä ja olisi tärkeä tietää, missä väleissä ollaan kenenkin kanssa, että voisin sitten tarkemminkin käyttää samaa välitunnelmaa omissa tarinoissa. Tulkaa tutustumaan, tutustun tooooosi mielelläni :)! Alle kerään vähän listaa, miten hyvin muut tunnen - jos et ole listalla tuntemissani henkilöissä niin hyppää juttusille, koetan saada teitä tasapuolisesti tarinoihin mukaan!

Ikä: 20
Sukupuoli: Mies

Luonne:
Aquene on hiljainen ja rauhallinen mies. Hänellä ei ole koskaan kiire minnekkään, vaikka hän ei pysähdykkään melkein koskaan juttelemaan kenellekään. Aquene rakastaa yli kaiken hevosia, ja on koko ikänsä niiden kanssa pyörinyt. Kaikki taitonsa hän on oppinut mummoltaan, josta lisää menneisyydessä. Mies huomaa helposti ja nopeasti, jos hevosella on jokin vikana, vaikkei aina tiedäkään mikä. Aquene on erittäin ystävällinen, hän tervehtii jokaista hipaisemalla stetsoninsa lippaa ja pitää aina ovea auki, jos joku on tulossa sisään. Pehmeä hymy roikkuu aina miehen huulilla.

Aquene on aina tallilla, tai niin ainakin moni luulee. Kun muut heräävät, on Aquene usein jo hevosensa Chakin ruokkinut. Miehen näkee myes illalla olevan myöhään tallilla, joten monet ihmettelevätkin, milloin hän oikein nukkuu ja syö. Todellisuudessa Aquene on se tallin mies, joka on aina kaikkialla korjaamassa jotakin pientä, jos ei touhua hevosensa kanssa. Avuliaana persoonana mies auttaa kaikkia, jos pyydetään. Hän ei koskaan mene neuvomaan ketään, jollei häneltä pyydetä. Mies tulee kaikkien hevosten ja ihmisten kanssa toimeen, ellei hevosen tai ihmisen tiedoissa toisin mainita. Muiden asioihin, esimerkiksi hevosiin, ei intiaani kuitenkaan koske, ellei pyydetä. Ratsastustuntejakaan hän ei pidä, eikä oikein itse niillä käy. Kisaaminen ei kiinnosta laisinkaan Aquenea, vaikka hevosessa olisi älyttömästi potentiaalia. Ehkä tulevaisuudessa mies hankkii hevoselleen kisaajan.

Ulkonäkö:
180cm pitkä, 85kg painava, lihaksikas, intiaani eli ruskea ihonväriltään, alaselkään asti ulottuvat paksut mustat hiukset aina letillä. Kädet kuin lapiot, jalat kuin kanootit. Silmät pehmeänruskeat ja lempeät, kasvot miehekkään kulmikkaat, leuka terävä, nenä romuluinen sillä kerran murtunut. Paksut kulmakarvat, tuuhet ripset, ei partaa, korkeintaan sänkeä.

Pukeutuu melkein aina aavistuksen kulahtaneeseen biisoninnahkatakkiin(tummanruskea) jossa on käsivarsissa hapsuja. Jalassa leviksen haalistuneet vaaleat farkut, jotka näyttävät siltä, että puhkeavat hetkenä minä hyvänsä. Tummanruskeat erittäin koristeelliset bootsit ja chapsit. Ei kanna koskaan mukanaan raippaa saatikka käytä kannuksia. Päässä aina beige stetsoni, joka peittää silmät. Riisuu hatun vain sisätiloissa. Joskus kuumina päivinä saattaa työskennellä ilman paitaa.

Menneisyys:
Aquene ei puhu menneisyydestään halaistua sanaa muille, huhuja toki liikkuu, mutta muista se päiväkirjoissasi
Aquene syntyi reservaattiin, mutta tuon äiti kuoli pian synnytyksen jälkeen ja isää ei mies ole koskaan tavannut. Äidin äiti eli mummo Namid (star dancer) kasvatti ja elätti Aquenen. Reservaatissa poika kävi niinsanotun peruskoulun, ja mummon ohjeistukselle opetteli kouluttamaan hevosia. Vuosi sitten Aquene pyydysti papurikkotäpläisen kimonsa Cha'kwainan preerialta, sillä ori oli satuttanut jalkansa. Murtumaa ei löytynyt ja valto antoi rahaa vastaan Aquenen pitää orinsa. Hevosensa kanssa hän sitten muutti Ninovaan, mutta käy usein reservaatissa mummonsa luona.